Mika Tarvaisen haastattelu 30.9.2012

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Mika Tarvainen, 34 vuotias yksityisyrittäjä Askolasta. Alunperin Keski-Suomesta lähtöisin. Askolaan muutin 3 vuotta sitten Helsingistä toteuttamaan lapsuuden haavettani omasta tuvasta ja perunamaasta. Vapaa-aikani vietän luonnossa liikkuen, lukien ja hevosharrastuksen parissa.

Olet ehdolla Askolan kunnanvaltuustoon;

Mikä tai mitkä ovat vaalilupauksianne näissä vaaleissa?

Olisi aika hölmöä kenenkään lähteä lupailemaan kaikille kaikkea tässä vaiheessa. Päätökset eivät ole yhden miehen tai naisen varassa. Valtuustossa tehdään päätöksiä yhdessä.

Ainoa minkä pystyn varmasti lupaamaan on, että pysyn totuudessa ja rehellisyydessä itseäni kohtaan ja teen ratkaisut valtuustossa harkiten, kokonaiskuvaa ja seurauksia miettien.

Lupaan kunnioittaa myös toisten mielipiteitä ja kantoja, vaikka olisin itse eri mieltä.

En suostu sivuutettavaksi. Vaan tahdon osallistua ja tulla kuulluksi.

Millainen on hyvä kunnanvaltuusto?

Ymmärtäväinen, rohkea, rehellinen ja aktiivinen.

Kukin jäsen on erikseen tasavertainen kertomaan oman näkemyksensä ja asioista syntyy keskustelua sekä yhteistä pohdintaa.

Välillä täytyy olla myös rohkeutta vaihtaa vanhoja aikansa eläneitä toimintatapoja uusiin.

Ryhmässä on paljon  voimaa, jos päämäärä – tässä tapauksessa Askolan hyvinvointi – on yhteinen.

Kiivaastikin saa keskustella, kunhan muistetaan, että asiat saattavat riidellä, mutta se ei tee vastapuolesta ihmisenä vihollista.

Plussaa tietysti olisi, jos valtuutetuiden joukosta löytyisi kokemusta, jota oltaisi valmiita hyödyntämään, puolueesta riippumatta esim. jaettaessa lautakuntapaikkoja. Nämä nyt ensin tuli mieleen…

Miksi sinusta tulisi hyvä valtuuston jäsen?

Minä olen yksi vaihtoehto. Askolassa vaihtoehtoja on yli 60. Minun toiveeni olisi, että valtuustoon valitaan tällä kaudella avarakatseisia, kunnan yhteistä hyvää ajattelevia tiimipelaajia.

Askolassa asuu kaikenlaisia ihmisiä. Siksi valtuustoonkin tarvitaan monenlaisia tyyppejä, jotta kaikkien äänet tulevat kuulluiksi.

Minunlaisianikin tarvitaan.

Osaan keskustella, kuunnella ja käyttää omia aivojani, enkä vain juosta porukan perässä ilman omia mielipiteitä.

Lisäksi tulen toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Mitkä ovat mielestäsi Askolan valtit tulevaisuudessa?

Ainakin maisema,  puhdas ja kaunis luonto, pitkä historia ja sijainti pk-seutuun nähden. Lisäksi Askolassa toimii aivan mahtavia, aktiivisia yhdistyksiä ja kerhoja, jotka pyyteettömällä työllään lisäävät koko kunnan yhteisöllisyyttä. Näille kyläaktiiveille ja ryhmille tulisi mielestäni kunnankin antaa enemmän tukea ja arvostusta.

Mika Tarvaista voit äänestää numerolla 56   

Kuullaanko lasten hätä Askolassa?

 

Keskiviikon (19.9.2012) Uusimaa-lehdessä oli artikkeli, jonka tulisi huolestuttaa kaikkia Askolalaisia. Ei, en tarkoita uutista siitä, kuinka Askolan kirkonkylän katuvalot eivät pala katutöiden vuoksi, enkä myöskään uutista vihreiden ja vasemmiston vaaliliitosta.

Lehden takasivulta löytyy uutinen, jossa kerrotaan kuinka tänä vuonna tehdyistä lastensuojeluilmoituksista on seurannut aiempaa useammassa tapauksessa selvitystyö lastensuojelutarpeen selvittämiseksi ja että kiireelliset huostaanotot ovat lisääntyneet tänä vuonna. Artikkelissa sosiaalityöntekijä Jaana Virtala kertoo työmäärän olevan liian suuri henkilöstömäärään verrattuna. Resurssipulasta johtuen työn painopiste on korjaavassa lastensuojelutyössä sen sijaan, että se olisi perheitä tukevassa ennaltaehkäisevässä työssä.

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tilasto, missä kerrotaan kunnittain kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrät vuosilta 2008–2010, lastensuojeluilmoitusten määrä sekä lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät. Askolan osalta luvut ovat seuraavat: vuonna 2008 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 9 lasta/nuorta, vuonna 2009 11 ja vuonna 2010 12. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 0-17 -vuotiaita kunnassamme vuonna 2008 51 kpl, v. 2009 59 kpl ja vuonna 2010 66 kpl. Valitettavasti havaittavissa on selkeä nouseva trendi. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2008 59 kappaletta, vuonna 2009 68 ja vuonna 2010 59 kappaletta. Ilmoituksia koskeneiden lasten lukumäärät olivat: vuonna 2008 46, v. 2009 46 ja vuonna 2010 49.  Ja tämänviikkoisen lehtijutun mukaan viime vuonna lastensuojeluilmoituksia tehtiin siis 79 kappaletta. Määrä on siis kasvussa, mikä kertonee joidenkin kuntamme lasten hätätilanteesta.

Vuodelle 2012 laaditussa kuntamme talousarviossa mainitaan ennaltaehkäisevän työn olevan se, mihin satsataan ja toiminnan painopistettä siirretään varhaisen tuen antamiseen. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä puhutaan jo samoista asioista, joten kysymys kuuluukin: onko tässä oikeasti edistytty viime vuosina? Huostaanotto on aina ”viimeinen oljenkorsi”. Siksi kaikki työ, mitä voidaan tehdä sen estämiseksi, on äärimmäisen tärkeää ja kannattavaa. Huostaanoton hinnaksi muodostuu useita kymmeniä tuhansia euroja per vuosi, joten mistään pienistä summista ei ole kyse. Riittävän ajoissa annettu ennaltaehkäisevä tuki voi siis tuoda pienellä sijoituksella suuria säästöjä myöhemmin.  Valitettavasti säästämisen nimissä on estetty tämän ennaltaehkäisevän työn mahdollisuudet riittävän suuressa mittakaavassa.

 Kunnanvaltuustossa ja etenkin perusturvalautakunnassa istuvilla on osaltaan vastuu siitä, että tämä kasvava trendi saadaan katkaistua huostaanotoissa. Päättäjillä tulee olla rohkeutta katsoa melko pitkälle tulevaisuuteen tehdessään päätöksiä, jotka takaavat riittävän tuen lapsiperheille ennen tilanteiden kriisiytymistä. Muutoksen aikaansaaminen ei ole mikään nopea tie, vaan vaatii uskoa pienten satsausten kantavan hedelmää myöhemmin. Perusturvalautakunnan jäsenillä tulee olla riittävä tietotaito tarvittavien päätösten tekemiseen.

 Voisiko lautakuntapaikkoja jaettaessa miettiä sitä, kenellä ehdokkaista olisi paras asiantuntemus kyseisen lautakunnan asioiden hoitamiseen? Edellisten kunnallisvaalien jälkeen Askolan vihreiden ryhmä yritti tarjota jäseniään lautakuntiin juuri tällä ajatuksella, mutta silloin ehdotus lakaistiin saman tien maton alle ”valtapuolueiden” toimesta. Tähän asti Askolassa onkin jaettu lautakuntapaikat tiukasti puolueiden valtasuhteiden mukaisesti, eikä ole niinkään mietitty kenellä olisi paljon annettavaa lautakunnan työskentelyyn. Olisiko nyt muutoksen aika?

                                         Askolassa 22.9.2012     Marjukka Kalilainen

Pää pois pensaasta, uusi aika koittaa

Minun Askolani on avoin, kaunis, itseään arvostava maalaispitäjä jolla on pitkät kulttuurihistorialliset perinteet kivikaudelta saakka ja edessä loistava tulevaisuus, jos niin tahdomme.
Kuntavaalit ovat tulossa ja muutos on mahdollinen. Haluatko sinä muutosta?
Kuntavaaleissa äänestäjillä on mahdollisuus äänestää kunnanvaltuustoon päättäjiä jotka eivät pistä päätä pensaaseen vaan jotka tuovat ratkaisuja. Valtuustoon voi äänestää uusia päättäjiä ja vastuunkantajia jotka ajattelevat yhteistä etua eivätkä vedä kotiinpäin, uusia päättäjiä jotka kohtaavat tulevaisuuden haasteet avoimella ja ratkaisukeskeisellä asenteella. Kunnallispolitiikka ei ole rakettitiedettä vaan meidän jokaisen ulottuvilla. Kunnassa päätetään sinun ja minun, meidän kaikkien yhteisestä arjesta.
Askolalla on arvonsa eikä se ole syrjässä. Me olemme keskiössä, emme syrjäytyneitä, emmekä jämiä. Se edellyttää että puhallamme yhteen hiileen ja otamme kaikki kykymme käyttöön. Minä olen valmis tekemään sen.
Kunnanvaltuusto on kunnan korkein päättävä elin. Valtuustolla on siis suuri valta. Ja vastuu. Minä, vihreänä naisena, kellotapulin kupeesta olen valmis kantamaan vastuuta ja kääntämään kelkan niin että tulevaisuus on meidän yhteiseksi hyväksi, että maailma on vähän parempi paikka asua ja ihmisillä, meillä askolalaisilla, on tilaa hengittää. Minun maailmassani ihminen on keskiössä, hänet nähdään ja häntä kuullaan ja hän on osa kokonaisuutta, kutsuttakoon sitä kyläksi tai kunnaksi tai joksikin suuremmaksi.
Askolan juurevassa maaperässä minun mukulani ovat kasvaneet, neljästä kolme on lähtenyt maailmalle ja nuorin 11-vuotias asuu vielä kanssani. Minun Askolani on monikulttuurinen ja lämminhenkinen, itseään kunnioittava ja luova. Täällä on tilaa kaikille ja yhteisestä potista voimme luoda kaikille hyvinvointia. Maa on puhdasta, kotipuutarhoissamme voimme viljellä kotitarpeiksi vihanneksia, järvissä ja metsissä voimme virkistäytyä. Minä haluan että palvelut ovat kaikkien ulottuvilla, kouluissa on laadukasta opetusta, terveyspalvelut toimivat.
Minun Askolani on hyvä paikka elää, yhteydessä ympäristön kanssa ja yhteistyössä muiden kuntalaisten kanssa.
Minkälainen sinun Askolasi on?

Keth Strömdahl
20.9.2012